Värien sirkusta

Pieniä väritunnelmia makuuhuoneestamme. Harmonisen vaaleansini-harmaan sijaan siellä on nyt pienoinen sirkus. Lattia oli ajatus maalata ihan vaalean harmaalla, mutta kun ainoa asuttavaksi saatu huone on tällä hetkellä tämä, joutui lattian maalaamista siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Ja nämä sitten on aina näitä noidankehiä, sillä en sitten viitsinyt maalta noita jalkalistojakaan, kun ne joutuu kuitenkin vielä irroittamaan lattiaa maalatessa. 

Kun jalkalistojen kuvaa katsoo oikein tarkkaan, voi huomata että eri seinillä on vielä kaiken lisäksi eriväristä listaa. Pari makuuhuoneen listaa katkesi irroittaessa, joten otettiin toisesta huoneesta vastaavaa listaa, jotta saadaan edes johonkin huoneeseen sitä säästettyä. Nyt on sitten punainen lattia, kahden väristä virheää listoissa ja seinät vielä jotain ihan muuta. Näissä vanhan ajan sävyissä on kyllä se metka puoli, että ne kaikki sointuvat aika mukavasti toisiinsa (ainakin kun silmä alkaa tottua). Eihän sitä tiedä, jos tuo punainen lattia saakin loppujen lopuksi jäädä. Tämä on ikäväkyllä ainoa huone jossa alkuperäisen lattian maalipinnan voisi periaatteessa säilyttää, kun täällä lankkuja ei ole veistelty kovalevyjä asennettasessa. 

Viimeisessä kuvassa näkyy vaatehuoneen katto. Siellä on lattialankutkin maalaamattomat ja katto vanhempaa mallia. Keittiössä on ollut tuollainen katto niin, että myös lista on ruskea. Makuuhuoneessa on näköjään ollut tuollainen vihertäväksi maalattu kattolista. Olen tässä pohtinut, että millähän nuo kattopanelit on oikein alunperin käsitelty, kun ovat tuollaiset ruskeat? Öljymaali niiden päälle on jokatapuksessa hyvin tarttunut, kun katot ovat tätä nykyä (ja ovat varmaan nelkytluvulta saakka olleet) valkoiset.

On kyllä armotonta nuo lähikuvat ja salaman käyttö (ei vielä sähköjä vaatehuoneessa), kun kaikki näyttää karmean likaiselta! Tosin pölyistä täällä kyllä onkin, kun remontin keskellä eletään.

Vanhan talon historia

Olen itse kovin kiinnostunut talomme historiasta. On mukavaa kuvitella minkälaiset ihmiset talomme lattioilla on astelleet 100-vuotta sitten ja miltä talossa on tuolloin näyttänyt.

Kuten olen täällä aiemminkin maininnut, meille jäi myös talon irtaimisto Marjamäen ostaessamme. Siitä on ollut korvaamaton hyöty talon historiaan sukeltaessa. Vanhat valokuvat, tilanjakoja yms. koskevat asiakirjat, vanhat alkuperäiset kauppakirjat sekä talossa oleva kirjallisuus ja lehtileikkeet ovat olleet korvaamattoman hyödyllisiä ja mielenkiintoisia. Meillä on ollut tuuria, kun kaikki lähteet ovat olleet käsillä näin helposti, mutta samankaltaisia lähteitä voi toki etsiä muutoinkin.

Kerron hieman mitä ja miten olen löytänyt talon historiaan liittyen, mikäli jollakin muulla sattuisi olemaan samanlainen projekti käynnissä.

• Asiakirjat: Tilanjakoja, omistajanvaihdoksia yms. koskevat asiakirjat ovat paitsi hyödyllisiä, myös hieno muisto. Esimerkiksi vanhoja kauppakirjoja on ollut hauskaa lueskella ja vertailla tämän päivän käytäntöihin. Taloihin liittyviä asiakirjoja kannattanee etsiä (sen jälkeen kun talo on vintin hiekkoja myöten käännetty ympäri) esimerkiksi maakunta-arkistosta. Itse emme ole vielä päässeet kyseistä arkistoa hyödyntämään. 

• Talon piirrustukset: Olen kuullut joillakin käyneen niin hyvän tuurin, että talon jostain kätköstä on löytynyt talon piirrustukset. Myös vanhoista palovakuutuksista saattaa olla tässä asiassa hyötyä (taas jotain mitä ei talostamme ole löytynyt). 
• Kiinteistörekisteri: Itse saimme kiinteistörekisterin tietoja kaupungin rakennusvalvonnalta. Talostamme oli siellä kerrottu, että talossa on asukkaat, se olisi rakennettu vuonna 1957, siinä on n. 80 asuinneliötä ja vesikeskuslämmitys. Ei siis kovinkaan hyödyllistä tietoa meille, sillä kyseiset tiedot on kirjattu luultavasti silloin, kun talo on siirtynyt taas vakituiseen asuinkäyttöön ja sitä on remontoitu. En edes tiedä mistä tuollaiset neliöt on keksitty.
• Arkkitehtuuri: Talon arkkitehtuuri ja yksityiskohdat kertovat paljon hyödyllistä tietoa, kun vertailee eri aikakausien tyyleihin. Meillä itsessään yksityiskohdat eivät tosin juurikaan kerro mitään, sillä talo on vuosisadan kuluessa kokenut muutoksia.
• Valokuvat: Valokuvista on hyvä katsella kuinka talo ja sen ympäristö ovat muuttuneet. Meillä on onneksi tallessa mm. kuvia talosta ulkoa sekä pari ilmakuvaa. Sisältä on harmittavan vähän kuvia, mutta tuohon aikaan kuvien ottaminen sisätiloissa on ollut varmaankin harvinaista, eikä valokaan varmasti olisi riittänyt niillä välineillä.

Talomme ja pihapiirimme kuvan vasen puolisko

• Kirjallisuus: Tässä se suurin juttu meidän kannaltamme. Kolusin talon irtaimiston mukana tullutta ''kotikirjastoamme'', josta löysin kotiseutu historiaa käsittelevän paksun teoksen. Kirjan lopussa oli luettelona kuvia alueen vanhoista taloista ja onneksemme sieltä löytyi myös kuva Marjamäestä tietoineen. Näissä tiedoissa myös tieto siitä, että Marjamäen huvila on rakennettu v. 1900.
• Alueen tuntijat: Mikään ei varmasti ole yhtä hyödyllinen tietolähde, kuin paikallinen alueen tuntija. Itse emme valitettavasti ainakaan vielä ole tavanneet yhtäkään alueemme asiantuntijaa, mutta toivotaan että joku tarinankertoja vielä putkahtaa esiin. Vanhoja taloja ja seutuja koskevat tarinat ovat nimittäin aina niitä parhaita. Talomme entisiä asukkaita koskevassa lehtijutussa on esimerkiksi kerrottu talostamme, että taloa rakennutettaessa olivat menneet kyynärät ja metrit sekaisin, jolloin huvilasta oli tullut tarpeisiin nähden aivan liian suuri. Liekö vain legendaa, mutta hauska tarina kuitenkin.
• Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä: http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti Vanhat sanomalehdet, joita on helppo erilaisilla hakusanoilla etsiä edellä mainitulta sivulta. Kävi todella hyvä tuuri, että haun avulla löysin muutamia tekstejä, jotka liittyivät taloamme asuttaneeseen ensimmäiseen perheeseen. Kirjoituksista saimme selville mm. perheen jäsenten nimiä, ammatteja, elinikiä ja elämäntyyliä.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/653247?term=Säämingin&term=Paulsson#?page=4

Onnea myös muiden etsintöihin, uurastus on palkitsevaa!

Tästä se lähtee

Keittiö

Olohuone

Työhuone

Eteinen

Eteinen

Makuuhuone

Keittiön eteinen

Kaaos on melkoinen, mutta potentiaali suuri. Jo ensimmäisellä katsontakerralla tuli jotenkin sellainen olo, että tässä on se kaikki, mitä on toivottu. Hirsirunko, mahdollisuudet omille ratkaisuille, valoisuus, avaruus ja korkea huonekorkeus (3,2 m!). Sijaintikin on erittäin hyvä ellei täydellinen. Metsän reunassa, kohtuullisen matkan päässä keskustasta ja sopivan lähellä asutusta ja valtatietä. Puhumattakaan talon pitkästä ja mielenkiintoisesta historiasta. Sormet jo syyhysi ruveta kaivamaan muovimaton alta vanhaa lankkua.

Yleisin kommentti tähän mennessä Marjamäessä vieraillella on ollut, että ''on teillä tässä hommaa'' tai ''kuinkahan äkkiä meinasitte täällä asua''. Ei olla kommenteista lannistuttu, innostus ennemminkin vain kasvaa. Nyt loppui hiirillä bileet, kun astelee sisään pariskunta, sorkkarauta, perhetyövoimaa ja pieni koira.