Uuteen vuoteen

Joulu on juhlittu Marjamäessä ja paluu arkeen on koittanut. Suhteellisen tuoreita vanhan talon asukkeja ei säänhaltija ole kyllä päästänyt helpolla.

Pakkaspäivinä voi viihdyttää itseään penkomalla vintin kätköjä

Lämpömittari näyttää ulkona -31°C, autot hyytyvät ja tupa on turhankin viileä. Viikonloppuna ilmalämpöpumppu totesi pakkasen liian kovaksi ja lakkasi hetkellisesti toimimasta. Tämän seurauksena tuvassa oli aamulla lämmintä +7°C. Sulakkeet eivät tahdo kestää tarvittavaa kuormitusta, kun kaikki sähköiset lämmitysapurit on otettu käyttöön. Lampaiden vesi ei kestä sulana ja putketkin otti ja jäätyi. Nyt on sulanapitokaapelit asennettu putkiin, joten eiköhän tämä tästä. Tänä aamuna oli sisälämpötilakin ennätykselliset +20°C. Mutta en valita!

Ikkunateipit jäi syksyn kiireissä laittamatta, mutta maalarinteippi pelastaa ensihätään. Auttoi kummasti, että ei veto viuhdo hiuksissä yöllä.

Iso vetämättömyyteen vaikuttava tekijä oli lattian paikkauksen viimeistely: reunan kapea lankku puuttui aiemmin kokonaan.

Tältä näyttää Marjameän keittiö tällä hetkellä Uuni kun on tällä hetkellä ainoa valmis kohta, on siitä lähinnä tullut laitettua kuvamateriaalia. 

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, rotan työnjälki keittiöstä purettujen kiinteiden ruokakomeroiden takaa. Matohäntä on ilmeisesti pyrkinyt ruoka-apajilta ulkoilmaan. On tosin jopa rotalta tainnut loppua sisukkuus kesken.

Keittiön lisäksi meillä on käytössä vain makuuhuone ja kylpyhuone, sekä näiden lisäksi plussan puolella on pidettävä olohuone vesiputkien vuoksi. Luultavasti myös tulevaisuudessa täytyy laittaa pari ''turhinta'' huonetta kylmilleen, mikäli pakkaset kipuavat samoihin lukemiin kuin nyt. Toivotaan, että pakkaset hieman lauhtuisivat, jotta jäisi talon lämmitykseltä aikaa myös talon korjailuun!

Uuni talon tapaan

Uuni projektimme lähti tästä. Jo taloa katsellessamme pohdimme, että kunnon leivinuuni on tällaiseen vanhaan taloon kyllä saatava ja sellainen tässä paikalla on luultavimmin joskus ollutkin. Ostaessamme talon kyseisellä kohdalla keittiön nurkassa oli kuitenkin öljykattila, lämminvesivaraaja jne.

Ensin piti purkaa ja roudata ulos kaikki nuo rumat rotiskot ja sen jälkeen alkoi pohjien putsaus ja piikkaaminen sekä uunin suunnittelu.

Yllä olevassa kuvassa alkaa vihdoin olemaan jotakin toivoa valmiista uunista, kun pohjat on valettu.

Ja tältä kyseisellä paikalla näyttää tänään. Uuni on valmis ja ympäristöönkin on saatu lankut paikoilleen.

Uuni on juuri sellainen, kuin toivoimme ja olemme jo ehtineet kokkailemaankin siinä kaikenlaista. Myös uunin yksityiskohdat ovat valtavan kauniita, kuten yllä olevista kuvista voi nähdä. Hella-leivinuuni onkin yksi niitä harvoja kohtia, joita emme itse voineet toteuttaa.

Talvi tuloillaan

Tänä aamuna kun heräsimme, oli kuusiaita jo saanut valkoista päällensä. Maahanhan tuo ei jää, mutta muistuttaa kuitenkin talven jo lähestyvän kovaa vauhtia. 

Viime aikaiset remontin edistysaskeleet onkin tehty talven tuloa silmällä pitäen. Leivinuuni valmistui juuri parahiksi ennen pakkasia ja sitä nyt pikkuhiljaa on ruvettu varovasti lämmittelemään. Uunista puutuu vielä pinnoite, joten kerron uunista lisää sitten kun saan siitä varsinaisia valmis-kuvia.

Ikkunat on teippaamatta ja muutenkin niitä pitää vähän fiksailla. Näillä ilmoilla tulee esiin puutteet, kuten kuvassa näkyvän ikkunan huurtuminen ulomman ikkunan sisäpuolelta. Ongelma on varmaankin siinä, että ulkopuite on maalattu umpeen (niin sisä-, kuin ulkopuoleltakin) ja sisäpuite taas on aika väljä.

Keittiötä koitetaan väsätä valmiiksi, sillä grillikausi ja ulkona kokkailun mahdollisuudet alkavat olla ohi. Tällä hetkellä laitetaan lattiaa umpeen tuosta kohdasta, josta eristeet jouduttiin poistamaan ja lankut laittamaan vaihtoon vanhan viemärin vuodon takia. Keittiön remontista lisää heti kunhan saadaan hommia eteenpäin. 

Kerroinkin jo joskus aiemmin pintojen alta esiin tulleista yllätyksistä. Yksi ylläreistä oli pieni ikkuna, joka oli jätetty kiinteiden kaappien taakse keittiössä. Ensin ajattelimme, että laitamme ikkunan kokonaan umpeen, mutta tarkemmin mietittyäni ajattelin, että eihän tuollaista yksityiskohtaa voi poistaa. Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistyksen Vanhoo Ossoo ''varaosamyymälästä'' löytyikin ihmeen kaupalla juuri sopiva pikkuikkuna yksilasisen ja heppoisen ikkunan tilalle. Ikkuna sai pintaansa valkoisen pellavaöljymaalin ja pääsi tärkeään tehtävään. Kyseisellä kohdalla lattiassa sekä katossa on maalaamattomat alueet, eli paikalla on ollut kiinteä komero myös aikojen alussa. Luultavasti ikkuna on ollut komeron sisällä, varmaankin ilmanvaihtoa ja viilennystä varten.

7 kuukauden jälkeen

Remonttia on nyt takanapäin n. 7 kk, reilu puolivuotta ollaan täällä asusteltu. Nyt alkaa talvi lähestyä, joten on pitänyt tehdä vähän tilannekatsausta, että missä sitä oikein mennään.

Kun katsoo huoneita kameran linssin läpi, tulee sellainen olo, että apua, onko täällä edes tehty mitään. Kaaos näyttää ehkä jopa pahemmalta, kuin mitä sen muistaa olleen ostaessamme paikan. Tarkemmin kun alkaa pohtia, on tässä kuitenkin hitaasti mutta varmasti menty eteenpäin.

• Piha on raivattu viidakosta ja kaatopaikasta kohti puutarhaa. Loputtomasti haravointia ja risun kantoa! Myös jokunen puu on kaadettu.

•  Jokaisesta asuinkerroksen huoneesta on revitty epämääräiset pintamateriaalit (muovimatot, kovalevyt, repeilleet tapetit, jotka eivät olleet talon alkuperäistä ilmettä jne.)

• Myös keittiö on purettu, johon kuului kaapistojen ja kodinkoneiden lisäksi mm. jätti-iso vesivaraaja, öljykattila ja irtomallinen puuhella + uuninpohjien piikkausta ja uudelleen valamista.

• Sisätiloista on käyty tavaroita läpi, jopa moneen kertaan. Vihdoin alkaa olla joku tolkku siinä, että vain säästämiskelpoiset tavarat on siirreltävänä

• Makuuhuone on remontoitu (hirsikorjailut, seinien levytystä, panelointia, katon maalausta, tapetointia jne.)
• Vesi- ja viemäriputket vedetty uusiksi
• Kylpyhuone + sauna on purettu ja uusi kylppäri tehty tilalle (sähköineen ja lämpimine vesineen).
• Alapohjan korjaus on käynnissä.
• Piha on aidattu ja uudet portit ovat kohta valmiit.
• Talon vierustoilta on kaivettu maata, niin kaivinkoneella kun lapiollakin.
• Pihaan on tehty parkkipaikka.
• Navetta on raivattu tyhjäksi lampaita varten. Myös muut piharakennukset on tyhjennetty (voi sitä rojun määrää).

                                       

                         

 Varmaan monta sellaistakin asiaa on tehty, joita ei nyt äkkiseltään edes muista. Nyt voisin kirjoittaa sellaisen suunnitelmallisen listan, mitä tulee tehdä ennen talven tuloa ja mitä talven aikana, mutta jo tässä reilussa puolessa vuodessa on tullut huomattua, että ei ne hommat sitten koskaan kuitenkaan mene niinkuin on suunniteltu. 

Jos nyt kuitenkin hieman tässä lähdetään pohtimaan, niin ehdoton homma numero yksi on saada alapohjan korjaus valmiiksi. Ja hyvällä jaetulla ykkösellä on sähköt makuuhuoneeseen. Alkaa meinaan hieman jo palella ja pimeäkin vaivaa, joten kunnon valaistusta ja sähköpattereita alkaa olla ikävä! Etenkin nyt flunssaisena on saanut kääriytyä useampaan peittoon. Myös sähköjä tulisi ulos saada, sillä auton lämmitys olisi aika välttämätön talvella. 

Itse pitäisi ruveta vetämään pellavanauhaa ja papereita ikkunoihin, jotta saadaan toivottaa talvi ja pakkanen tervetulleeksi (muttei tupaan)!

Rapsutusta

 

Olen nähnyt mielessäni pienen pöydän, jota voi hyödyntää lisäapuna ruokailussa ja ruokaa laittaessa ja jonka päälle voi poimia kesällä niittykukkia maljakkoon. Sopiva pöytä löytyi omalta vintiltä, mutta koska tuollainen kuolleentipunkeltainen ei kuulu suosikki väreihini, tein taas treffit ystävieni kuumailmapuhaltimen ja siklin kanssa. Nopeasti irtoaa maali! Tuo on jopa vähän terapeuttista hommaa, ihan unohtuu rapsuttelemaan. Pöytä kannettiin tänään vintistä, tarkoituksena katsoa onko siitä mihinkään, ja heti piti jo päästä rapsuttamaan.

Remontti vaatii mielikuvitusta

Ensimmäisessä kuvassa näkyy meidän viihtyisä kotimme laiskanlinnoineen. Tai sitten ei, mutta jos oikein kovasti kuvittelee! Todellisuudessa kuvassa on tämänhetkinen olohuone. Paljaat seinät, esiin kaivetut lankkulattiat ja yksi nojatuoli, mikä sekin jäänyt tuohon matkalle tavaroita siirreltäessä.

Toisessa kuvassa näkyy lämpimän kyökkimme tunnelmallinen leivinuuni-nurkkaus. Tai sellainen siitä toivottavasti tulee. Nyt se on piikkauksen jäljiltä oleva tiilikasa. Kyseisestä nurkasta lähti taannoin vanha hella, lämminvesivaraaja sekä öljypoltin. Niiden alta löytyi mm. varaajaa varten rakennettu tiilikakku, joka piikattiin nyt pois. Kyllä siinä kohta leipä paistuu!

Navetan roskakasasta lampolaksi

Tunnelmia vapaapäivien hommista. Parin viime päivän aikana on hommat luistaneet hurjan paljon eteenpäin. Yksi merkittävä edistysaskel on ollut navetan tyhjentäminen (kiitos talkooväelle!). Harmi kun ei tullut otettua ennen-kuvaa, pieni navettamme oli lattiasta kattoon asti täynnä tavaraa (lähinnä roskaa). Nyt se on tyhjä ja pääsee odottamaan syksyä ja asukkeja, kun lampaat on ilmeisesti tulleet jäädäkseen. (Toinen karitsoistamme tosin jouduttiin lopettamaan, kun eläinlääkärin vastaanotolla selvisi, että sillä oli kitalaessa reikä, ehkä oksan lävistämä.)

Pihapiirissä on tehty myös mm. niittohommia. Lupiinit alkoivat olla parhaat päivänsä nähneitä, joten ne sekä heinikot saivat kyytiä.

Kolmas merkittävä edistysaskel oli keittiön raivaaminen. Keittiömme nurkassa oli iso öljypoltin, vielä sitäkin suurempi vanha lämminvesivaraaja sekä kuvassakin näkyvä hella. Miehet ottivat urakan ja roudasivat nämä tavarat ulos. Varaajaa jouduttiin tosin ensin pilkkomaan puukkosahalla, jotta sen sai mahtumaan ovesta pihalle. Kuten kuvastakin näkyy, hommaa ei helpottanut yhtään se, että ulko-ovelta tavarat piti saada vielä rappusia alas. Nämä kevyemmät menivät roudaamalla, mutta öljypoltin sai hieman kovempaa kyytiä, kun sen alas saattamiseen ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tyrkätä se rappusiin ja laittaa silmät kiinni. Rappuset säilyi ehjinä ja poltin saatiin alas, joten loppu hyvin.

Nyt sitten saadaan kutsua muurari paikalle suunnittelemaan leivinuunia noiden rotteloiden tilalle. 

Löytöjä, osa 1

Otsikko piti kirjata maininnalla ''osa 1'', koska en usko yllättävien ratkaisujen jäävän tähän. Eikä nämä olleet ensimmäisetkään, mutta harvat taltioidut. Moniakaan remontti-/rakennusratkaisuja ei enää edes pane merkille, kun on jo tottunut että mistä vain voi löytyä mitä vain.

Tässä pari hyvää esimerkkiä omintakeisista ratkaisuista. Ylemmässä kuvassa näkyy keittiön yksilasinen pikkuikkuna, jonka olemassaolosta en edes ollut tietoinen, ennenkuin minulle mainittiin, että tuossa kohtaa on ikkuna. Kun keittiön hutera komero purettiin pois, ajatuksena tehdä vankempi komero tilalle, kaapin takaa todella paljastui pieni ikkuna. Ikkunaa vasten olleet villat olivat mustuneet ikävästi, joten arvelin myös ikkunan ympäryksen olevan laho. Toisin kävi, nimittäin hirret olivat täysin siloiset. 

Toisen kuvan komero on makuuhuoneen vaatekaappi/-huone. Vasemmassa päädyssä on ovi, mutta tapettien alta löytyi myös toinen. Jossakin vaiheessa on ollut ilmeisen tärkeää saada ovi päätyyn, kun vanha ovi oli tapetoitu piiloon. Komeron yläreunaa kiertävät ilmeisen vanhat listat, joten olen pohtinut, että kuinkahan tyypillinen tällainen komero on kauan aikaa sitten ollut. Olin kuvitellut, että esimerkiksi vaatteita säilytettiin vain irrallisissa vaatekomeroissa. 

Muita löytöjä on ollut myös mm. pönttöuunin saumakohta lattiassa ja lautaseinä keskellä hirsitaloa, jonka esiin kaivuun myötä hoksasimme, että työhuoneemme ja makuuhuoneemme ovat olleet aiemmin yhtenäistä salia. Harmillista vain on, että huoneen kahtiajaon yhteydessä on ilmeisesti myös takka/takat jouduttu purkamaan.

Purku edistyy

Marjamäen remontti aloitettiin lähinnä raivaamalla ja purkamalla. Koska irtaimisto jäi taloon, voinee vain arvata, että työnsarkaa raivaamisessa riittää. Kyseinen suku on asunut useamman sukupolven ajan talossa ja tavaraa on kertynyt nurkkiin ja komeroihin sen mukaan. Aloitimme siis raivaamalla siirtolavallisen roskaa.

Keittiö

Ja samainen kohta keittiöstä muutama päivä myöhemmin

Keittiö ja vanha kylppärin ovi

Varsinainen purkaminen aloitettiin kylpyhuoneesta ja keittiöstä. Oleellistahan olisi, että saataisiin vesi virtaamaan ja yksi asuttava huone ennen sisään muuttoa. Alunperin oli ajatuksena, että siivotaan yksi huone asumiskelpoiseksi, eikä vielä lähdetä remontoimaan muuta kuin keittiö ja kylppäri. Mutta kun sormet syyhysi, niin pitihän se yksi huonekin purkaa. Nyt on siis makuuhuone odottelemassa uutta pintaa.

Makuuhuone

 Loppuun vielä pientä fiilistely kuvaa: niin keittiöstä, kuin makuuhuoneestakin löytyi punertava vanha lankkulattia. Jes! Keittiössä se on kylpyhuoneen seinien siirtelyjen ja putkien vetojen myötä hieman palapeli tavaraa, mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee. Makkarissa lankut on äärettömän siistit ja kauniisti patinoituneet.

Tästä se lähtee

Keittiö

Olohuone

Työhuone

Eteinen

Eteinen

Makuuhuone

Keittiön eteinen

Kaaos on melkoinen, mutta potentiaali suuri. Jo ensimmäisellä katsontakerralla tuli jotenkin sellainen olo, että tässä on se kaikki, mitä on toivottu. Hirsirunko, mahdollisuudet omille ratkaisuille, valoisuus, avaruus ja korkea huonekorkeus (3,2 m!). Sijaintikin on erittäin hyvä ellei täydellinen. Metsän reunassa, kohtuullisen matkan päässä keskustasta ja sopivan lähellä asutusta ja valtatietä. Puhumattakaan talon pitkästä ja mielenkiintoisesta historiasta. Sormet jo syyhysi ruveta kaivamaan muovimaton alta vanhaa lankkua.

Yleisin kommentti tähän mennessä Marjamäessä vieraillella on ollut, että ''on teillä tässä hommaa'' tai ''kuinkahan äkkiä meinasitte täällä asua''. Ei olla kommenteista lannistuttu, innostus ennemminkin vain kasvaa. Nyt loppui hiirillä bileet, kun astelee sisään pariskunta, sorkkarauta, perhetyövoimaa ja pieni koira.