Uuteen vuoteen

Joulu on juhlittu Marjamäessä ja paluu arkeen on koittanut. Suhteellisen tuoreita vanhan talon asukkeja ei säänhaltija ole kyllä päästänyt helpolla.

Pakkaspäivinä voi viihdyttää itseään penkomalla vintin kätköjä

Lämpömittari näyttää ulkona -31°C, autot hyytyvät ja tupa on turhankin viileä. Viikonloppuna ilmalämpöpumppu totesi pakkasen liian kovaksi ja lakkasi hetkellisesti toimimasta. Tämän seurauksena tuvassa oli aamulla lämmintä +7°C. Sulakkeet eivät tahdo kestää tarvittavaa kuormitusta, kun kaikki sähköiset lämmitysapurit on otettu käyttöön. Lampaiden vesi ei kestä sulana ja putketkin otti ja jäätyi. Nyt on sulanapitokaapelit asennettu putkiin, joten eiköhän tämä tästä. Tänä aamuna oli sisälämpötilakin ennätykselliset +20°C. Mutta en valita!

Ikkunateipit jäi syksyn kiireissä laittamatta, mutta maalarinteippi pelastaa ensihätään. Auttoi kummasti, että ei veto viuhdo hiuksissä yöllä.

Iso vetämättömyyteen vaikuttava tekijä oli lattian paikkauksen viimeistely: reunan kapea lankku puuttui aiemmin kokonaan.

Tältä näyttää Marjameän keittiö tällä hetkellä Uuni kun on tällä hetkellä ainoa valmis kohta, on siitä lähinnä tullut laitettua kuvamateriaalia. 

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, rotan työnjälki keittiöstä purettujen kiinteiden ruokakomeroiden takaa. Matohäntä on ilmeisesti pyrkinyt ruoka-apajilta ulkoilmaan. On tosin jopa rotalta tainnut loppua sisukkuus kesken.

Keittiön lisäksi meillä on käytössä vain makuuhuone ja kylpyhuone, sekä näiden lisäksi plussan puolella on pidettävä olohuone vesiputkien vuoksi. Luultavasti myös tulevaisuudessa täytyy laittaa pari ''turhinta'' huonetta kylmilleen, mikäli pakkaset kipuavat samoihin lukemiin kuin nyt. Toivotaan, että pakkaset hieman lauhtuisivat, jotta jäisi talon lämmitykseltä aikaa myös talon korjailuun!

Pikkuhiljaa

Kerroin aiemmin postauksissa Korjaajan pahin painajainen ja Eikä siinä vielä kaikki murheenkryynistämme, eli terassista. Suurin murheenkryynihän tietenkin oli lattiasieni, mutta oikeastaan tämä kuisti on ollut kaiken pahan alku ja juuri. Kuisti haluttiin tietenkin säilyttää, sillä onhan se siinä ollut nelkytluvulta saakka, mutta se täytyi purkaa ihan alkutekijöihinsä.

Eikä siinä vielä kaikki -postauksessa kerroin myös siitä, kuinka betonikuisti oli valuttanut ikävästi vettä myös pidemmälle ulkoseinälle tuon oven alusen lisäksi. Kauhulla odotin, että minkälainen määrä hirsiä siitä menee vaihtoon. Onneksi hätiköin turhaan, sillä seinän korjaamiseksi riitti vain hirsien pintakerroksen poistaminen, sillä laho ei onneksi ylettynyt kovin syvälle. Ylemmässä kuvassa näkyy moottorisahalla veistellyt hirret.

Kuistin säilyttäminen/uudelleen rakentaminen vaati paljon mielikuvitusta ja erikoisia ratkaisuja (kuten alemmasta kuvasta voi jo ennustella), mutta siitä lisää myöhemmin, kunhan saadaan laudoitus kokonaan paikoilleen. Paljoa ei enää puutu.

Värien sirkusta

Pieniä väritunnelmia makuuhuoneestamme. Harmonisen vaaleansini-harmaan sijaan siellä on nyt pienoinen sirkus. Lattia oli ajatus maalata ihan vaalean harmaalla, mutta kun ainoa asuttavaksi saatu huone on tällä hetkellä tämä, joutui lattian maalaamista siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Ja nämä sitten on aina näitä noidankehiä, sillä en sitten viitsinyt maalta noita jalkalistojakaan, kun ne joutuu kuitenkin vielä irroittamaan lattiaa maalatessa. 

Kun jalkalistojen kuvaa katsoo oikein tarkkaan, voi huomata että eri seinillä on vielä kaiken lisäksi eriväristä listaa. Pari makuuhuoneen listaa katkesi irroittaessa, joten otettiin toisesta huoneesta vastaavaa listaa, jotta saadaan edes johonkin huoneeseen sitä säästettyä. Nyt on sitten punainen lattia, kahden väristä virheää listoissa ja seinät vielä jotain ihan muuta. Näissä vanhan ajan sävyissä on kyllä se metka puoli, että ne kaikki sointuvat aika mukavasti toisiinsa (ainakin kun silmä alkaa tottua). Eihän sitä tiedä, jos tuo punainen lattia saakin loppujen lopuksi jäädä. Tämä on ikäväkyllä ainoa huone jossa alkuperäisen lattian maalipinnan voisi periaatteessa säilyttää, kun täällä lankkuja ei ole veistelty kovalevyjä asennettasessa. 

Viimeisessä kuvassa näkyy vaatehuoneen katto. Siellä on lattialankutkin maalaamattomat ja katto vanhempaa mallia. Keittiössä on ollut tuollainen katto niin, että myös lista on ruskea. Makuuhuoneessa on näköjään ollut tuollainen vihertäväksi maalattu kattolista. Olen tässä pohtinut, että millähän nuo kattopanelit on oikein alunperin käsitelty, kun ovat tuollaiset ruskeat? Öljymaali niiden päälle on jokatapuksessa hyvin tarttunut, kun katot ovat tätä nykyä (ja ovat varmaan nelkytluvulta saakka olleet) valkoiset.

On kyllä armotonta nuo lähikuvat ja salaman käyttö (ei vielä sähköjä vaatehuoneessa), kun kaikki näyttää karmean likaiselta! Tosin pölyistä täällä kyllä onkin, kun remontin keskellä eletään.